Yläsivut
Kämppien historia

Kiljavan historiaa

Alkuvaiheita

Yksi merkittävimpiä tapahtumia Helsingin Partiopoikapiirin historiassa lienee ollut Kiljavan koulutuskeskuksen hankkiminen. Kauppakirja noin viiden hehtaarin suuruisen maa-alueen ostamisesta allekirjoitettiin 30.12.1954. Pääjohtaja, arkkitehti Väinö Vähäkallio lahjoitti Helsingin Partiopoikapiirille kauppasummaan tarvittavan rahamäärän. Myöhemmin vuonna 1958 pääjohtaja Vähäkallio perusti lastensa nimeä kantavan säätiön, johon hän lahjoitti peruspääoman. Säätiön tarkoituksena oli tukea Kiljavan koulutuskeskuksen toimintaa.

Maa-alue sijaitsee Kiljavalla Märkiönjärven itärannalla. Kiljavan päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Heikki Castren. Päärakennus – Alakämppä – on 23 metriä pitkä ja yhdeksän metriä leveä ja sen rakentamiseen on käytetty Kytäjän vanhan seuratalon hirsiä. Seurantalo purettiin uuden tieltä ja siirrettiin kokonaisuudessaan Märkiönjärven rannalle.

Ensimmäiset toimintavuodet

Kiljavan kämpän vihkiäiset pidettiin 25.9.1955 ja läsnä oli yli kahdensadan hengen kutsuvierasjoukko. Marraskuussa 1955 kämpällä pidettiin ensimmäinen koulutustilaisuus, partiopoikalinjan juurikurssi, jolla oli 22 osanottajaa.

Kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana Kiljavalla pidettiin mm. useita hiihtoleirejä ja lähes 30 lippukunta- ja poikaleiriä, joilla oli yli 2 000 poikaa. Lisäksi järjestettiin leirejä muun muassa lontoolaisille partiopojille, lähes 20 erilaista kurssia, kilpailuja, harjoituksia, neuvottelupäiviä ym. Kirjoihin merkittiin myös 180 lippukuntakäyntiä, joissa oli noin 8 000 osanottajaa. Yhteensä leirivuorokausia oli yli 30 000.

Leirikeskus laajenee

Vuonna 1958 rakennettiin arkkitehti Heikki Castrenin piirustusten mukaan keittiö- ja varastorakennus ja liiteri. Kämpässä tehtiin myös sisustustöitä. Ruuhi, joka on ripustettu alakämpän kattoon, löydettiin 1957 Löytlammelta suohon uponneena. Myös rakennuksen ulkoseinät laudoitettiin ja maalattiin 1958. Talkoita jatkettiin taas vuonna 1959 leirialueen siivoamisen merkeissä ja talven lumituhojen jäljiltä vahingoittunut puusto kaadettiin. Samana vuonna aloitettiin sairastupa- ja toimistorakennuksen rakentaminen. 1960 valmistunut Yläkämppä rakennettiin alunperin leirisairaalaksi, mutta otettiin miltei välittömästi retkikämppäkäyttöön.

Sähkövalo saatiin Kiljavalle vuonna 1960. Seuraavana vuonna asennettiin uusi öljylämmityslaitteisto sekä vesijohtolaitteet. Uuden miehistösaunan perustustyöt saatettiin loppuun 1961. Vuonna 1963 oli Kiljavan koulutuskeskuksen uuden saunan vihkiäiset ja seuraavana vuonna aloitettiin toimisto- ja voudinrakennuksen perustan valutyöt. Jo vuonna 1963 Kiljavan kämpät ja leirialueet olivat ylikysyttyjä ja ennen seuraavan toimintavuoden alkua suurin osa käyttövuoroista oli varattu.

1960-luvulta nykypäivään

Syystalvella 1965 juhlittiin Kiljavan kymmenvuotista taivalta. Kymmenvuotisjuhlallisuuksien ensimmäinen osa oli suunnattu niille noin kuudellekymmenelle partiojohtajalle ja vaeltajalle, jotka olivat olleet mukana tekemässä unelmasta totta. Seuraavana päivänä vietettiin varsinaista pääjuhlaa, jonka yhteydessä muun muassa paljastettiin kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelema jyhkeä muistomerkki ja jaettiin ansiomerkkejä kurssikeskuksen perustamisvaiheiden keskeisille henkilöille.

Sauna

Vuoden 1965 loppuun mennessä nykymuotoinen Kiljava oli saatu viittä vaille valmiiksi. Vuonna 1976 saatiin uusi kaivo sekä sisävessat ja suihkut, kun liiteri muutettiin saniksi. Vuosikymmenien kuluessa Märkiönjärven rantamien jykevät männyt ovat nähneet lukemattomia partiotapahtumia laavuretkistä ja nuotiohetkistä leireihin ja partiotaitokilpailuihin.

Avoimia sosiaalisia poikaleirejä alettiin pitää Kiljavalla jo vuonna 1955. Vuosina 1963-69 leirit järjestettiin nimellä Stadin kundin kesäleiri. Tytöt pääsivät mukaan leireille vuonna 1976. Vuodesta 1982 kesäleirit on järjestänyt Leirikesä ry.

Uudisrakennukset

Vuonna 1991 Kiljavan maisema muuttui melkoisesti, kun vanhalle iltanuotiopaikalle valmistui RAY:n rahoittamana Leirikesä ry:n uudisrakennus eli Kassu, johon pystytään majoittamaan sata yöpyjää. Kassu suunniteltiin alun perin Leirikesä ry:n kesätoiminnan väistötiloiksi. Syksyisin, talvisin ja keväisin se on toiminut piirin suurempien kurssien ja lippukuntien viikonloppukohteena. Vuonna 2013 Leirikesä ry lahjoitti Kassun Pääkaupunkiseudun Partiosäätiölle.

Vuonna 2011 alkoi näyttää vahvasti siltä, että vanha saniteettirakennus oli tullut tiensä päähän. Lisäksi paikalliset terveysviranomaiset olivat sitä mieltä, että alakämpässä sijainnut keittiö oli remontin tarpeessa. Suunnittelun jälkeen syksyllä 2012 aloitettiin uuden Sanin rakennusurakka. Vanha saniteettirakennus sai poistua uuden nykypäivän standardit täyttävän suurtalouskeittiön ja saniteettitilojen tieltä. Uusi Sani vihittiin käyttöön toukokuussa 2013.

Alakämpän vanhan keittiön tilalle remontointiin rakennuksen henkeä kunnioittava Urlus-kokoustila syksyllä 2013.

2015 Metsätupa nousi alueelle lahjoittajien arvokkaalla työllä: Hinskalan Yhteismetsä lahjoitti puut Metsätuvan tekoon. Hirsikehikon veisti ja pystytyksestä vastasi Teppo Anttila. Voimaa pystytykseen tarjosi Heikki Mäkinen, Hannu Toivosen hoitaessa juoksevat asiat. Hinskalan Yhteismetsän pehtoori Juha ”Juntti” Pohjonen on todennut virne silmäkulmassaan, että hänestä huolimatta hanke toteutui.

Kassu remontoitiin 2016 vastaamaan nykyajan tarpeita